Tuohon kun lisää ihmettelyn sijainnin merenpintaan nähden (1900-3600m) sekä selässä kulkeneen useamman kilon repun ja kaulassa roikkuneen järkkärin, niin kokonaisrasitus on melkoinen. Yllättävän hyvin elimistö kuitenkin tuntui kestävän noinkin korkealla (tai matalalla) oloa ja kuormitusta.
Lauantain Jiuzhaigou oli lähinnä jokia ja järviä metsässä, ei mitenkään erityistä meikäläiselle.
Toki väliin mahtui maisemia, jotka olisivat voineet olla Yosemitestä, Chamonix'stä tai hyvin monesta muusta paikasta, joten välillä saattoi unohtaa olevansa Kiinassa.
Sunnuntaipäivän keikka Huanglongin kansallispuistoon oli jopa hienompi kuin lauantain. Lähinnä siinä mielessä, että moisiin kalkki-kaukalohin (tjsp) ei ole monessa paikassa tullut törmättyä.
Kaikkinensa reissussa oli melko alkukantaista (jakkeja, internetittömyyttä, ei-länsimaisia rafloja, ei englanninkieltä puhuvia, vain paikallisia kanavia tv:ssä etc), moiset asiat olivat jopa nautittavia. Lisäksi, vaikka eteen tuli osittain kylmästä pohjolasta tuttuja maisemia, oli kansallispuistoissa käppäily vallan mukavaa vaihtelua Chgdn betoni-baanoille, etenkin ne polkupätkät, joille ei pääturistikohteita lukuunottamatta paikallisia ollut eksynyt!!
Nuo on nyt suoritettu, rasti ruutuun ja kohti uutta viikkoa ja pientä lepohetkeä ulkoiluun, se tuntuu nyt tulevan ihan tarpeeseen :)
t.aamukampa on käytössä jo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti