Mtb3h38 ave131 52km
T.tikkataulu tapettu
Tarinaa harrastuksista ja/tai elämäntavoista, aivan sama, metsään nämä jutut menee
31.7.2010
30.7.2010
Virheellistä tietoa!
Tämän vuoden Tampere suunnistuksen maastosta sanottiin, ettei siellä ole suunnistettu yli 40 vuoteen ja ettei siitä ole aiemmin ollut suunnistuskarttaa.
Paskapuhetta sanon minä vedoten seuraaviin kahteen faktaan
1) En ole vielä 40-vuotias
Ja
2) Olen suunnistanut ko maastossa H21E sarjan testikilpailussa vuonna 1992
Katsokaa vaikka oheisia karttapaloja.
Kuva 1. Ote tämän vuoden Tampere suunnistuksen sunnuntain kartasta
Kuva 2. Ote vuoden 1992 kartasta
Olisi kai pitänyt jäävätä itsensä pois, kun oli liikaa maastotuntemusta :)
Eipä siinä, hieno tuolla on suunnistaa, hyvä kartta ja rata!
29.7.2010
28.7.2010
22.7.2010
Kauden ekat pannut
Ohjelmassa oli tänään asenteen kasvatusta eli Kiipeikyä Pirkkalan Toivion eteläpuoleisilla latupohjilla eli Taaporinvuoren laduilla ja sen päälle pienen siirtymän jälkeen Suolijärven kansanhiihtolatujen kympin perälenkki Vuoreksen Mäyränmäestä Suolikalle.
Penkkaa, teknistä ajoa, hikeä ja yhdet, kauden ekat pannut. No, jos ei koskaan kaadu, ei ole edes yrittänyt.
Suosittelen Suolikan Kympin perälenksaa ajotekniikkaharjoitteluun. Uuden asuntoalueen työt eivät vielä ole ihan kaikkea ehtinyt tuhota, onneksi!
T.MTB1h37/145/25
Ps.Go Lance Go!
Penkkaa, teknistä ajoa, hikeä ja yhdet, kauden ekat pannut. No, jos ei koskaan kaadu, ei ole edes yrittänyt.
Suosittelen Suolikan Kympin perälenksaa ajotekniikkaharjoitteluun. Uuden asuntoalueen työt eivät vielä ole ihan kaikkea ehtinyt tuhota, onneksi!
T.MTB1h37/145/25
Ps.Go Lance Go!
Totuttelua tekemiseen
Eilinen oli kova päivä, mutta kun kelit suosivat, antaa pyörän pyöriä.
Ohjelmassa single-trackiä ja ulkoilubaanaa sektorilla Karkunvuori-Hallila-Suolikka.
Takamus ei tykännyt, muuten ok :)
Ohjelmassa single-trackiä ja ulkoilubaanaa sektorilla Karkunvuori-Hallila-Suolikka.
Takamus ei tykännyt, muuten ok :)
21.7.2010
Autopilotti
Noin neljän viikon lähes liikunnaton jakso on takana ja sen kyllä huomaa.
Tiesin, että pitkän tauon jälkeen elimistö ei oikein toimi nätisti pitkähkössä suoritteessa, joten kaivoin vaatekomeron perältä asennevaatetuksen päälle ja hyökkäsin pyörän päälle.
Ajatus oli että josko pari-tuntisen pystyisi veivailemaan. Nälkä kasvoi syömättä ja yltiöpäisesti lähdin koskin reissulle. Menomatka sujui leppoisasti ja lämpimän ilman siivittämänä heitin Rutajärvellä vaatteet veks ja suoritin noin 20m uinnin. Olo oli virkeä ja reipas. Koskin kiepaus sujui nätisti, pieni paini-ottelu kummi-pojan kanssa ja sen jälkeen jopon nokka kohti Mansea.
Voi veljet.
Heti ensi pyörityksistä lähtien tiesin, että tulee pitkä ilta. Totesin itselleni, että helpoimman kautta, joten lähdin ajelemaan kohti Trettä Pyörönmaan ja Kuohenmaan metsäautoteitä. Noita teitä, joilla kaveri taannoin näki karhun.
Noin 10km ajelun jälkeen oli pakko pitää parin minuutin pause ja istuskella kannolla. Reidet olivat aivan tyhjät ja kotiin oli enää noin 20km.
Istuskelu ja pienimuotoinen venyttely sekää runsas juominen auttoivat hieman, mutta autopilotti on autopilotti, ei sitä niin vain kytketä pois päältä. Toiset tuntevat sen nimellä noutaja.
Kuin ihmeen kaupalla selvisin karhu-taipaleen läpi ja päädyin Savontielle. Tuossa vaiheessa usko perille pääsemisestä vahvistui.
Taivalpirtin jälkeisen purubaanan selvitettyäni loppu oli enää tuttua kevyttä rullailua, onneksi.
Kotona palautumiseen 0.5L jäätelöä, 2L vodaa, jonka päälle unta klo20-06.
Luontohavaintoja eiliseltä:
- Savontiellä sarveton hirvi
- Taivalpirtintiellä jänes
- Matinlahdentiellä kuollut kurre
Tiesin, että pitkän tauon jälkeen elimistö ei oikein toimi nätisti pitkähkössä suoritteessa, joten kaivoin vaatekomeron perältä asennevaatetuksen päälle ja hyökkäsin pyörän päälle.
Ajatus oli että josko pari-tuntisen pystyisi veivailemaan. Nälkä kasvoi syömättä ja yltiöpäisesti lähdin koskin reissulle. Menomatka sujui leppoisasti ja lämpimän ilman siivittämänä heitin Rutajärvellä vaatteet veks ja suoritin noin 20m uinnin. Olo oli virkeä ja reipas. Koskin kiepaus sujui nätisti, pieni paini-ottelu kummi-pojan kanssa ja sen jälkeen jopon nokka kohti Mansea.
Voi veljet.
Heti ensi pyörityksistä lähtien tiesin, että tulee pitkä ilta. Totesin itselleni, että helpoimman kautta, joten lähdin ajelemaan kohti Trettä Pyörönmaan ja Kuohenmaan metsäautoteitä. Noita teitä, joilla kaveri taannoin näki karhun.
Noin 10km ajelun jälkeen oli pakko pitää parin minuutin pause ja istuskella kannolla. Reidet olivat aivan tyhjät ja kotiin oli enää noin 20km.
Istuskelu ja pienimuotoinen venyttely sekää runsas juominen auttoivat hieman, mutta autopilotti on autopilotti, ei sitä niin vain kytketä pois päältä. Toiset tuntevat sen nimellä noutaja.
Kuin ihmeen kaupalla selvisin karhu-taipaleen läpi ja päädyin Savontielle. Tuossa vaiheessa usko perille pääsemisestä vahvistui.
Taivalpirtin jälkeisen purubaanan selvitettyäni loppu oli enää tuttua kevyttä rullailua, onneksi.
Kotona palautumiseen 0.5L jäätelöä, 2L vodaa, jonka päälle unta klo20-06.
Luontohavaintoja eiliseltä:
- Savontiellä sarveton hirvi
- Taivalpirtintiellä jänes
- Matinlahdentiellä kuollut kurre
Numerot 3h13 ave136 65km
18.7.2010
Loman "SuperSizeMe" osuus on nyt takana
Eli kiertely ameriikan ihmemaassa, mm. kuvan näyttämässä paikassa on takanapäin. Kysymykset kuuluvat, mikä on kuvan kallion nimi ja missä se sijaitsee?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









