Tiesin, että pitkän tauon jälkeen elimistö ei oikein toimi nätisti pitkähkössä suoritteessa, joten kaivoin vaatekomeron perältä asennevaatetuksen päälle ja hyökkäsin pyörän päälle.
Ajatus oli että josko pari-tuntisen pystyisi veivailemaan. Nälkä kasvoi syömättä ja yltiöpäisesti lähdin koskin reissulle. Menomatka sujui leppoisasti ja lämpimän ilman siivittämänä heitin Rutajärvellä vaatteet veks ja suoritin noin 20m uinnin. Olo oli virkeä ja reipas. Koskin kiepaus sujui nätisti, pieni paini-ottelu kummi-pojan kanssa ja sen jälkeen jopon nokka kohti Mansea.
Voi veljet.
Heti ensi pyörityksistä lähtien tiesin, että tulee pitkä ilta. Totesin itselleni, että helpoimman kautta, joten lähdin ajelemaan kohti Trettä Pyörönmaan ja Kuohenmaan metsäautoteitä. Noita teitä, joilla kaveri taannoin näki karhun.
Noin 10km ajelun jälkeen oli pakko pitää parin minuutin pause ja istuskella kannolla. Reidet olivat aivan tyhjät ja kotiin oli enää noin 20km.
Istuskelu ja pienimuotoinen venyttely sekää runsas juominen auttoivat hieman, mutta autopilotti on autopilotti, ei sitä niin vain kytketä pois päältä. Toiset tuntevat sen nimellä noutaja.
Kuin ihmeen kaupalla selvisin karhu-taipaleen läpi ja päädyin Savontielle. Tuossa vaiheessa usko perille pääsemisestä vahvistui.
Taivalpirtin jälkeisen purubaanan selvitettyäni loppu oli enää tuttua kevyttä rullailua, onneksi.
Kotona palautumiseen 0.5L jäätelöä, 2L vodaa, jonka päälle unta klo20-06.
Luontohavaintoja eiliseltä:
- Savontiellä sarveton hirvi
- Taivalpirtintiellä jänes
- Matinlahdentiellä kuollut kurre
Numerot 3h13 ave136 65km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti