Summa summarum

* Viime viikko määrällisesti paljon (minun mittapuulla).

* Tällä viikolla tehoja reilusti eli
- Ti:na tonni reippaasti
- Ke:na iltarastit vauhdikkaasti
- To:na Cooper 97% teholla ja päälle tulevan sunnuntain Rautia-rastien H35-sarjan rata, josta voi todeta seuraavaa: Matkaan pitää lähteä
A) Verrytelleenä
B) Nöyrin mielin
C) Olla valmis poimimaan "plasmaTV:n" kotiin, jos alittaa tunnin

* Ensi viikolla lepoa!

Siitaman iltamat

Tänään oli ohjelmassa taito-iltamarastit ja niiden teema oli pitkät rastivälit.
Suoritus oli kohtuu hallittu paria pienehköä haparointia lukuunottamatta.
Jukolan kannalta oli tärkeää lukea kartalta oleelliset asiat ja ottaa rastit tarkasti. Seiskalle ote hieman herpaantui ja menin kolmen metrin päästä rastia ohitse. No, tyhmyydestä sakotetaan ja vajaa minuutin koukku oli tosiasia.
Ainoa mikä tänään oli huonoa oli reisien kestojumi alkuverkoista huolimatta. Reidet on ihan oikeasti kuin puupökkelöt mitä ilmeisimmin pienimuotoisesta porsasjuoksusta ja pyöräilyistä viime viikolla :/
Noo, kovaa ajoa vaan ja lisää tehoja ja kierroksia koneeseen!

Muonituskomppaniassa huomio!

Elintarvikealan työläiset kusevat itseään nilkkaan, kun meinaavat lakkoilla t.Äijien itselleen tekemää ruokaa!

Tahdon portaat

Eilen oli varsin lämmin ja kesäinen päivä. Aamulla kukonlaulun aikaan ajoin jopolla töihin. Päivä suorittamista töissä ja päivän päätteeksi jopo kotiin.
Tuon jälkeen verryttelynä juosten kotoa työpaikalle, josta vaihtovaatereppu poimien Rajaportin saunalle eli paikkaan, josta tämän kertainen poikien Kirmaisu (lähes tm) oli määritelty alkavaksi.
Porukka kasaan ja Kirmaisuun. Ohjelmassa oli Pyynikin-Pispalan portaikot. Rajaportilta tempaisimme suorilla harjulle ensimmäiset raput ja kirmaisun tässä vaiheessa eli noin 1min lähdöstä kiittelin ja onnittelin itseäni verryttelystä! Lihakset olivat lämpöiset ja ottavat. Ilman lämpötilahan eilen oli myös vallan sopiva moisiin porrasjuoksutalkoisiin, +25'C!
Ensimmäiset 50min kirmailtiin pitkin itä-pispalan ja pyntsän portaita, kunnes orkesterille selvisi illan kohokohta eli tämän kertaisen kirmaisun järjestäjän spesiaali - vartti Pispalan The portaissa =:-o Huh huh. Itselläni oli kellossa tuossa vaiheessa juoksua noin 1h45, joten helle ja päivän puurtaminen huomioiden vartti portaissa tuntui rajulta.
Eipä siinä, rohkea rokan syö ja portaisiin. Olin ajatellut, että neljä nousua menee "helposti" välilaskuineen, mutta viidettä ei ehdi.
Eka nousu ja aika noin 1:47, alas ja kello oli tikittänyt 3:17. Helppoa ajattelin. Toinen ja kolmas nousu tekivät reisistä betonia. Aikaa kolmen nousun ja laskun jälkeen oli kulunut n.9:45. Totesin, että 15min en ikinä selviä ja ladoin viimeiseksi päättämäni nousun minkä betoniksi valetuin reisin pystyin.
Kello pysähtyi ylhäällä aikaa 11:27 eli teoriassa minun olisi ollut mahdollisuus vielä kerran "dipata" ja kuolla. Olo oli kuitenkin aivan kuollut ja kun vielä sykemittari suositteli jäämään ylös (syke 198), lyyhistyin portaiden aitaa vasten. Äijät jotka olivat jo aiemmin päätyneet ylös, sanoivat, että näky ja ennen kaikkea huohotus oli lähinnä oksettava.
Phuuh, tulipahan tehtyä, saa kokeilla t.olen taas valmis Jukolaan - ai niin, kait sitä kartan kanssa pitäisi käydä pörräämässä ja näyttöjä antamassa :)

Kauden toinen MTBO strt

oli tänään Lamminpäässä. Tarjolla oli mukavaa settiä ja kivaa keliä.
"Kisa" itsessään meni melkein mukavasti, kun uudella, nolla grammaa painavalla, mukavasti notkuvalla jopolla ajeleva seikkailu-urheiluatleetti ei saanut minua kiinni :D
Podiumille en ehtinyt, mutta sen välittömässä tuntumassa meikäläinen pörisi.
Tämän päivän hukein setti oli kuitenkin kaverin jopon särkyminen.
Oheiset kuvat kertovat, kuinka merkkipyöränä pidetyn jopon rungon pystyputken muoto on täysin epäkesko eli toiselta puolelta olut tlk:n ohut ja toiselta puolelta hyvin vahva.
Voi harmi, onneksi ei atleetille kuitenkaan käynyt mtn. Hiilaria alle ja menoksi!

Jukolatreeni

Tänään olin kirjoittanut itselleni pvän agendaan Jukola-harjoitus, koska siihen Tampereen iltarastit tarjosivat mainion mahdollisuuden Hervanta-Rusko-Makkarajärvi maaston ja kartan myötä.
Maaston haastavuus, niin etenemisen kuin suunnistuksen muodossa ovat Pirkanmaalla lähes vertaansa vailla.
Mikäpä siis paremmin vastaisi Kytäjä-Jukolaa? No tietysti kaatosade ja sen myötä tullut kuravelli.
Koska kiplailupaikka oli niin lähellä päätin rapsutella sinne nastareilla. Onhan se tietysti hieman, mutta vaihtoehtona oli nastarien kantaminen repussa :-/
Hyvä verrailu oli siis pohjilla ja liput tuntuivat tulevan eteen kuin itsestään, mahtavaa ja helppoa ajattelin...ja kuinka ollakkaan seuraava havainto oli samaistusvirheen tuonut 2-3min pummi, prkl! Niin sitä taas kävi ylpeys lankeemuksen edellä :/
Meikäläinen tykkää näistä ns työmiehen maastoista, joissa ei pysty juoksemaan 3min/km. Suomeksi sanottuna saan hieman vähemmän turpaan näissä kuin nopeissa maastoissa.
Rata ehti edetä jo rastille 12/16, kun taas kolisi - ei käytetä polkua, nyt suunnistetaan viimeisen päälle - ja paskat, taas kolisi, semmonen kolmonen :/
Loppu lenkki ekasta kiekasta (7km) tuli nätisti.
Toisella kiekalla oli osin samoja välejä ja osin samoja välejä toisinpäin, mutta sikti, nekin oli suunnistettava. Tokalle kiekalle (5km) ei mahtunut mainittavampia häiriöitä, joten olen tyytyväinen, että pää piti lopussa.
Omat faktat
Ju0h16 ave143 3km
Su1h46 ave168 11.5km (ensin6,9 sit4.6)
Ju0h18 ave149 3km
Tulokset

OrPo, Köpis ja Tanska

Eilen oli edessä OrPon kansallinen normipäiväkilpailu. Latua oli laitettu taivallettavaksi n.8km ja Oriveden maastot tuntien oletus oli, että 8min/km alitus antaa jo hyvän suoritteen, muttei vielä plasmatelevisiota.
Meikäläisen suurimmat menohalut lähtivät jo ennen ykköstä. Edessä oli kolmen minuutin väli ja n.2min juoksun jälkeen kirosinkin jo mättäällä nilkan pyörähdystä. Siitä sitten pasmat hieman sekaisin ja sain itseni kiinni kakkosen läheltä. Ykkösen leimaus tapahtui n.11min kuluttua lähtökongin kumahduksen jälkeen. Taivallus löytyy täältä, pojat35.
Nilkka vertyi onneksi käyttökuntoon, kun eihän mulla kait oo enää mitään, mikä nilkassa voisi poikki mennä, paitsi teipit.
Suurimmat fiilikset oli kuitenkin jo menneet, mutta ei näihin karkeloihin keskeyttämään lähdetä, joten kisanakkaravedon yllyttämänä jatkoin täyttä höyryä.
Muutamille väleille tuli onnistumisia ja se näkyy myös väliajoista. Toisille väleille tuli taas roiskittua vähän sinne päin ja ilman hyvää suunnitelmaa. Tuollaisesta menosta kello ei tykkää ja maalissa kello oli käynyt 1:14 - rumaa! Vartti turpaan kärjelle ja viime vuoden piirinmestaruusmitalistikin nöyryytti minuutilla - se siitä kisamakkarasta prkl.
Yleisesti ottaen kisat olivat äärettömän hienot, näissä oltiin jälleen keskitytty oleelliseen: A3-kartta, hieno maasto ja upea rata! Tämä on suunnistusta! Ei tarvita mitään hienoja kisakeskuksia, online-seurantoja, väliaikamusakkeja ja muita - kunnon kisa ja kisamakkara rlz!
Mielestäni nykyajan postimerkin kokoiset kartat tulitikkurastiväleineen, "kansainvälisen" hyvän juoksualustan kera puistossa ovat suunnistuksen irvikuvia. Itse en moisiin lähde, onneksi on valittavissa suunnistusta niin kuin eilen! Ugh, olen avautunut.
Koska olin eilen niin äärettömän huono, niin lähdin viipyttä kisan jälkeen veivailemaan jopolla tien vartta kohti majapaikkaa. Vettä tuli taivaalta aika kiitettävästi, eikä se vielä riittänyt, sillä kyllä suomalainen autoilija osaa ajaa aivan pyöräilijää viistäen siten, että kura roiskuu, ilmavirta heiluttaa ja sumupilvi sokaisee - mahtavaa teiden ritarit mahtavaa!
Pyöräilykokemus oli hieman erilainen kuin mitä viikko takaperin Kööpenhaminassa näki. Siellä autoilijat kunnioittavat pyöräilijöitä ja jalankulkijoita! Hyvä Tanska hyvä! Mahtavaa että nöyryytitte eilen nyrkkeily-vai-mikä-jäkis-se-nyt-on matsissa Suomea, kiitos myös siitä!

R1000m

Kävin radalla. Aiheena 1000m.
Tavoite oli <3:20:0.
Toteuma on 3:19:7/ave178/max192.
Meni niin kuin piti.

MTBO-kausi avattu!

Olipa tämäkin setti mainiota
Päivän pähkinä - mikä olisi valintasi kolmos-nelos -välille?

Seuraavan kerran MTBO skabaa kahden viikon kuluttua tiistaina Lamminpäässä!

Kauden kirvelevin kokemus on takana...

...nimittäin tänään aloitin suunnistuskauden, ja joka vuosi ensimmäisen suunnistuksen jälkeinen nilkkateippien repiminen on hyvin kirvelevä kokemus!
Suunnistuskausi alkoi kotimaastossa. Ilma oli vallan mainio, +10'C ja aurinko paistoi. Olosuhteet olivat kohdillaan. Ennen "kisaa" oli mukava turinoida kavereitten kanssa ja veistellä tulevasta kaudesta.
Itse kisaan tulikin sitten lähdettyä ns. takki auki. Alla oli hyvät verryttelyt, mutta aivot tuli jätettyä narikkaan ja koko homma oli ohi kolmos-rastilla. Koodi 33 ei antautunut ilman 3min kuprua. Mojovaa, olinhan siihen mennessä ehtinyt suunnistaa jo reippaan kilometrin =:-o
Jos nyt jotain hyvää päivästä hakee, niin tossu tuntui liikkuvan kivasti ja loppuverrailussa sykkeet laskivat mukavan alas. Lisäksi katse pysyi edessä, eikä jaloissa.
Tästä on hyvä jatkaa kohti Jukolaa, jossa edessä on samanlaista maastoa kulkukelpoisuus mukaanlukien.