"Kisa" itsessään meni melkein mukavasti, kun uudella, nolla grammaa painavalla, mukavasti notkuvalla jopolla ajeleva seikkailu-urheiluatleetti ei saanut minua kiinni :D
Podiumille en ehtinyt, mutta sen välittömässä tuntumassa meikäläinen pörisi.
Tämän päivän hukein setti oli kuitenkin kaverin jopon särkyminen.
Oheiset kuvat kertovat, kuinka merkkipyöränä pidetyn jopon rungon pystyputken muoto on täysin epäkesko eli toiselta puolelta olut tlk:n ohut ja toiselta puolelta hyvin vahva.
Voi harmi, onneksi ei atleetille kuitenkaan käynyt mtn. Hiilaria alle ja menoksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti