Kaakon leiri alkaa olla taputeltu, paitsi että juuri kun pitäisi kotiutua alkaa näyttämään siltä, että meikäläinen jää tuhkapilven takia tänne. Voihan tietysti olla, että pääsen täältä hieman lähemmäs kotia, mutta jään Uralin taakse Ulan Batoriin, jossa asun kuukauden jurtassa, ratsastan ponilla ja syön mitä kiinni saan. Ehken pakkaa jopoa ollenkaan, vaan laitan nappikuulokkeisiin Eye of the tigerin ja ajan Siperian läpi Suomeen.
Oheen matkaeväät. Ugh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti