Kuinka ollakaan, nuo meidän seuran kisat olivat samalla Suomen Mestaruuskisat ja siinä oli tietysti helppo nähdä, mikä on ihan oikeasti kovin luiden taso
- 19km hisu-rata
- 300m+ noususumma
- osin tasatyöntäen
- kökeltäen umpihangessa oikoja
- leimaten 20 kertaa ja
- samaan aikaan sujuvasti karttaa lukien
ja homma oli kärjeltä ohi tunnissa. Veikkaan, että aika monelta lukijalta jää tekemäti tuo edes sileän suorituksena, siis 19km/h, mäkisellä reitillä tai edes järven jäällä.
Itseltä hommaan meni 1h20 ja sillä pokkasin seuranmestaruuskamppailussa pronssin omassa, pappa-sarjassa. Tuo ei tällä kertaa riittänyt, sillä olisi pitänyt olla selkeästi kahden parhaan joukossa, päästäkseni ykkösjoukkueeseen.
Totta puhuen, hopeatilallakaan en olisi itseäni ykkösjoukkueeseen ehdottanut, sen verran kehnoa oma osaaminen tässä lajissa on. Kuvaavaa on, että koko ajan tulee tasaisesti turpiin eli en minä ns pummilla/pummeilla hommaa häviä
http://tunkki.homeunix.org/tulokset/fi/2013_kyrahk/h40/tilanne/1/0/
Tämän päivän viestissä meno ja tekeminen oli jo selvästi parempaa ja se saattoi omasta mielestä etäisesti jo muistuttaa kilvan hiihtämistä tai HiSuttamista.
Vipulle ja Jussille edelleen hävisin, mutta en ihan niin raa'asti kuin eilen. Tässä tulee esille rutiini.
Syitä heikkoon omaan kokonaistulokseen on monia ja tärkein niistä on se, että minä olen ulkoilija/kuntoilija/nautiskelija.
Tiedostan helposti, että jos HiSussa haluaisi kehittyä, pitäisi tehdä seuraavia toimenpiteitä
- Eritoten ylävartalon kuntopiiri
=> tasurissa (ja myös muuten hiihdossa) ylävartalon pitää olla kunnossa!
- HiSu-treeniä, rutiini on tärkeää kaikessa tekemisessä
=> kerta vilkaisu ja väli pitää olla luettu ja sisäistetty
=> nyt meni seisoskeluksi ja ihmettelyksi
=> tietäisi, että esim. vihreä rasterisella alueella on lupa hiihtää => virheitä kertyi tällaisistakin hölmöyksisistä
- Panostaa HiSu-kalustoon ja siitä huolehtimiseen
=> yksi pari, voitelu "sinnepäin", ei vain riitä
En nyt ainakaan vielä ajatellut noihin hirvittävästi panostaa, sillä harrastukset menevät edelleen metsään ja siellä saavat pysyä.
2h Taivalpirtillä antaa tällä hetkellä paljon enemmän kuin 10-90min kuntopiiri. Itse asiassa olisin varmaan nytkin Taivalpirtin keikalla, ellen olisi matkalla ihmeelliseen Intiaan.
Eipä siinä, olen ehdottoman iloinen ja tyytyväinen, että lähdin tähän HiSu-projektiin mukaan ja heitin kaksi mainiota kisaa ja päälle tietysti kisamakkaraa, reilusti, 2+2 :)
Toki tähän projektiin lähtö vaikutti hyvä porukka ja porukan kesken viljeltävä hurtti huumori. Hienoa oli myös nähdä vanhoja kavereita vuosienkin takaa.
Ai niin, viime viikonloppuna Kaisa Mäkäräisen sileän hiihdon SM-kisan voiton jälkeen oli ilmoilla vitsi, että jos ei pärjää hiihdossa, voi kokeilla ampumahiihtoa ja jos ei pärjää sielläkään, voi kokeilla HiSua.
Sopii tulla kokeilemaan, ei se helppoa ole, happi on kortilla ja päänkin pitäisi pelata.
--ex-hisuilija-spede
ps. ne jotka ihmettelee viestin tilannetta kakkososuuden jälkeen, meitin mies ei ollut Harri, kun Harrilla on nilkka säpäleinä EM-rogainingin tiimoilta. Lisäksi Ilkka sai alkuvuodesta lääkärin puukosta koipeen, joten eipä silloin hisuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti