Wroclaw on aika viehättävä Puolalainen kaupunki, mutta onhan tässä nyt hieman kontrastia tunturissa tepasteluun. Muona on hyvää ja ravintola-annoksissa sitä on, sanotaanko nyt vaikka niin, että riittävästi
Työmatkailijan ei pidä jäädä kärsimään hotellille tylsyydestä, vaan ottaa ilo irti lähiseudun kohteista, jos vapaa-aikaa suinkaan on. Itselleni saatui viikonloppu vapaaksi ja ei kun kaikki ilo irti siitä. Koska minulla oli tennarit mukana tällä keikalla, otin dösän alle ja ajelutin itseni Sobotka nimiseen kylään, mistä käsin pääsin huiputtamaan Mount Slezan! Huikea reissu karmeassa kivikossa, +500m nousua 718m korkean kukkulan päälle!
Käsittämättömintä tuolla oli nämä kaksi jannua entry-level marketti jopoinensa ja ajotaitoinensa aivan hirveässä kivikossa, jota matkasta oli noin 2/3 osaa. Hattua nostan, kun he saivat komuttua ylös asti!
Viikonlopun toinen vapaapäivä menikin sitten toisenlaisissa merkeissä.
Aamupäivä- ja osa alkuiltapäivää meni ihmetellessä suunnatonta pahuutta Auschwitz + Auschwitz-Birkenau leireillä.
Noita paikkoja ei varmasti tarvitse esitellä erikseen.
Kammottavaa kerrassaan, vallankin ne tuhannet lasten kengät - niin, aluksi, alle 13 vuotiaat lapset tuhottiin välittömästi ja loppupeleissä raja nousi 15 vuoteen.
Auschwitzn kokemusten jälkeen ajelu Wielczkan suolakaivokselle. Aivan käsittämätön paikka tuokin, joskin hyvässä mielessä. http://www.kopalnia.pl/
Jopa kappeleiden kristallikruunujen "kristallit" oli tehty suolakiteistä.
Lisäksi suolakiveen oli kaiverrettu Viimeinen ehtoollinen.
Todella vaikuttava paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti